Naamakirjassa sain kutsun oheiseen ryhmään. En liittynyt.
Mielestäni tämä on hyvä esimerkki syistä miksi olemme kansana huonossa paikassa. Talous on retuperällä. Hyvävelikerhot ajavat omaa asiaansa kansan kustannuksella. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Suomessa on paljon huonosti voivia isoja kansan osia.
Kaikki tämä tasa-arvoisen avioliiton takia?
No ei. Vaan siksi että ihmiset sokaistuvat yksityiskohtiin. Kannatan vähintäin sataprosenttisesti samoja oikeuksia kaikille riippumatta asioista kuten seksuaalinen suuntautuminen.
Mutta.
Eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta neljäksi vuodeksi. Samalla myös vaalien tulos määrittelee mitkä puolueet hallituksessa valtaa pitävät. Tasa-arvoisen avioliiton kysymys, vaikka tärkeä onkin, on vain yksi pieni asia lukemattomien tärkeiden asioiden joukossa.
Toivottavasti kukaan ei oikeasti ole niin tyhmä että äänestäisi yhden asian perusteella jotain ehdokasta tai puoluetta.
Ja samalla tiedostan että lauseen "toivottavasti kukaan ei oikeasti ole niin tyhmä" jälkeen aina tulee: "kyllä vain on".
Kaikki tuntuvat tietävän mitkä asiat ovat parisuhteessa tärkeimpiä. Samaan aikaan kukaan ei tunnu tietävän mitkä asiat ovat oikeasti parisuhteessa tärkeimpiä. Teoriani mukaan tämä johtuu siitä että jokainen parisuhde on erilainen. Jotkut asiat ovat joissain parisuhteissa niin luonnollisia, että niiden tärkeyttä ei tajua niinkauan kuin asiat rullaavat ilman erityisempää keskittymistä juuri niihin asioihin. Usein jopa liika analysointi saattaa aiheuttaa säröä juuri siksi että nämä ikäänkuin näkymättömät asiat muuttuvat näkyviksi.
Silti aion nyt tökkäistä ampiaispesää ja kertoa (taas) alustavan teoriani siitä mikä on oikeasti tärkeintä parisuhteessa.
Tärkeintä on ajatella samalla aallonpituudella.
Tämä koskee niin parisuhdetta kuin muitakin ihmissuhteita. Jokainen on varmaankin huomannut kuinka joidenkin kanssa joutuu vääntämään rautalankaa ja/tai selittämään sanomisiaan tarkemmin että ne menevät vastaanottajalle ymmärrettynä.
Jos kaksi ihmistä on samalla aallonpituudella, ei aina edes tarvitse kuin aloittaa lause ja vastaanottaja jo ymmärtää mitä olet aikeissa selittää. Syntyy tupu-hupu-ilmiö jolloinka toinen voi lopettaa toisen aloittaman lauseen.
Kun tämä laajenee ajatusten tasolle, on ihmisen helppo olla, eikä energiaa huku siihen että jokainen asia pitää diskuteerata tai selvitellä muuten juurtajaksain.
Epäilen vahvasti että moni tiedostamatta etsii juuri tätä ominaisuutta vastapuoleltaan. Yleensä kuitenkin löytymisen estää asian tiedostamattomuus. Ihmiset tapaavat ympyröissä joissa heillä on jonkinlainen kuori tai rooli joka estää tämän yhteyden syntymisen. Jotta yhteys, siirtyminen samalle allonpituudelle syntyisi, vaaditaan suojien katoamista ja hienovaraista säätymistä. Joskus jopa voi käydä niin että vaikka samalle taajudelle päätyykin, se on vain väkinäisesti omasta taajuudesta luopumista ja toinen alitaajuisesti kokee jossain vaiheessa itselleen väärällä taajudella olemisen liian työlääksi.
Bonusajatuksena tarjoilen väitteen että meillä on toinen nimi sille kun tapaat henkilön joka jo valmiiksi on säätynyt samalle taajuudelle kanssasi: rakkautta ensi silmäyksellä. Se että kaikki eivät joko usko tai oikeasti koe tätä voi johtua siitä että heillä itsellään on niin kovat taajuushäiritsimet, kuoret, että kukaan ei pääsee suoraan samalle taajuudelle.
Nyt on ihan pakko päivittää tuota aikaisempaa listaa.... Eli unohdetaan kaikki aikaisemmat ja korvataan ne näillä kahdella näin joulunkin lähestyessä lahjalistaa ajatellessa.
Olivia Munn
Vielä tovi sitten luulin että Olivia Munn on "se ihan hotti standardi babe leffoissa". Noh, sitten törmäsin esimerkiksi tähän youtube-kanavaan ja tähän kirjaan. On se vain kumma miten mielipide muuttui kun rupesi arvostamaan ihmisen mielipiteitä, luonnetta ja huumorintajua.
Analeigh Tipton
Ja täysin eri tarina. En tiedä henkilöstä paljoakaan. Yksikään näkemäni haastattelu tai roolisuoritus ei ole herätellyt mitään tunteita.
Mutta. Näin elokuvan Two Night Stand. Elokuva itsessään on typerää hömppää eikä siinä ole juuri mitään hyvää, paitsi Tipton. Voisikin oikeastaan sanoa että ihastuin roolihahmoon Meganiin, enkä Analeightiin. Ihan käsittämättömät kicksit jostain elokuvassa olevasta hahmosta.
Meinasin kirjoittaa tisseistä, mutta mitä pitemmälle kirjoitus eteni, sitä tyhmemmältä niistä kirjoittaminen alkoi tuntumaan. Joten pistänpä tähän vain pari linkkiä joihin ajattelin tukeutua:
Motivaation kirjoittaa aiheesta kuitenkin laukaisi(!) IltaSanomien juttu josta lainaus tässä:
"3-vuotiaan tyttäreni logiikkaa rintojen koon vaikutuksesta elämään: Meillä oli aamulla kiire töihin ja hoitoon, mutta sanoin tyttärelleni, että juon äkkiä kupin kahvia, niin lähdetään sitten. Tyttö oli hetken hiljaa ja tuumi sitten: 'Niin, aikuiset saa juoda kahvia kun niillä on niin isot tissitkin.'"
Lopuksi vain totean että tissit ovat melkein aika kiva juttu, muistaakseni.
Koska uskon että tämän postauksen lukee noin kolme ihmistä ja teistä kaikki osaavat englantia ihan tarpeeksi hyvin, jätän nyt tekstin kommentoimisen siihen että totean vain että onpa taas lätkäisty fiksua asiaa nettiin, helmiä sioille.
Pari täkyä joiden tarkoitus on viimeistään saada kaikki kolme klikkaamaan yltä sivu auki ja kuluttamaan muutama minuutti lukemiseen:
In our culture, many of us idealize love. We see it as some lofty cure-all for all of life’s problems. Our movies and our stories and our history all celebrate it as life’s ultimate goal, the final solution for all of our pain and struggle. And because we idealize love, we overestimate it. As a result, our relationships pay a price.
1. Love does not equal compatibility
2. Love does not solve your relationship problems
3. Love is not always worth sacrificing yourself
Would you tolerate your partner’s negative behaviors in your best friend?
Remember this: The only way you can fully enjoy the love in your life is to choose to make something else more important in your life than love.
Because you need more in life than love. Love is great. Love is necessary. Love is beautiful. But love is not enough.
edit: meinasin unohtaa melkein aiheeseen liittyvän youtuben!
