Lyhyt sananen feminismistä

Lyhyempi versio: nyt jumalauta!

Vähän pidempi versio:
Tänään avatessani naamakirjan sain silmilleni jotakuinkin suoraa huutoa feminismin ja tasa-arvon puolesta sekä siitä kuinka sitä juuri nyt tarvitaan mahdollisimman paljon. Syynä uutinen intiasta jossa miesjoukko oli raiskannut ja tappanut kaksi teini-ikäistä tyttöä.

Ensimmäinen reaktio oli tietenkin kuvotus siitä että jotain tällaista voi tapahtua nykymaailmassa. Sen jälkeen minua jo alkoikin ärsyttää kuinka tuollainen käyttätyminen saa aikaan feminismin ja tasa-arvon huutelemista. Minä nyt varmaan olen miehenä tähän syyllinen? Kaikki miehet ovat raiskaajia ja murhaajia?

Feminismi ja tasa-arvo ovat hyviä asioita, mutta näillä huutelijoilla nyt viiraa kyllä päässä eikä heitä kiinnosta edes lukea mitä intiassa tapahtui. Nimittäin kyse oli intian kastijärjestelmästä josta on virallisesti jo luovuttu, mutta joka ainakin joissain osissa intiaa elää ja voi hyvin, valitettavasti. Uhrit siis kuuluivat alinpaan "kastittomaan" kastiin.

Jos haluatte ajaa hyviä asioita, pitäkää ajamisenne järkevänä tai teette ajamillenne asioilla pahasti hallaa. Esimerkiksi kaikkien pitäisi mielestäni saada tasa-arvoisesti mahdollisuuksia tässä maailmassa, sekä esimerkiksi samasta työstä saman verran töitä tekemällä samaa palkkaa, huolimatta esimerkiksi sukupuolesta. Sitten on näitä ylilyöntejä kuten että joissain johtoportaissa pitäisi olla yhtä paljon naisia ja miehiä, riippumatta siitä mikä näiden henkilöiden pätevyys asemaan on...

Olisin varmaan aiheuttanut paljon pahennusta kommentoimalla tuota kirjoittelua, mutta "onneksi" minut ja muut pelasti että tuo näkyi seinälläni vain koska eräs ystäväni oli siihen jotain kommentoinut, enkä tuntenut pahimpia kirjoittelijoita.

ps. mielipidettäni saa ja pitääkin haukkua jos on jollain lailla eri mieltä, antaa palaa! :)

Menovinkkejä loppuvuodelle

8.8.2014 Flow festarit

Esiintymässä varsinkin etelä-afrikkalainen sekopää-yhtye Die Antwoord. Varsinkin yhtyeen videot saavat kulmakarvat kohoamaan ja miettimään vielä minuuttien jälkeenkin "mitä minä oikein juuri katsoin?" 

Lisäksi esiintymässä ainakin Outkast joka voisi olla mielenkiintoinen.

9.11.2014 Jimmy Carr kulttuuritalolla
Ei vain mustaa, suorastaan synkkää, hyvän maun toisella puolella niin vankasti että ei voi olla naurattamatta. Ehkäpä tämän päivän stand up koomikoista paras. Negatiivista: tämän jälkeen hävettää katsoa suomalaisia koomikoita.

(Nämä siis suurimmaksi osaksi muistutukseksi itselleni :P )

Jätänpä vain tämän tähän

Pisti yllättäen ajattelemaan. Ajatus toki laajemmin, sanan fat voi korvata monella muulla.

Jos ei ole kovin heikkohermoinen, jälkipalaksi voi katsoa tämän videon jonka jättäjä ampui videon tekemisen jälkeen ainakin kuusi ja haavoitti useita muita. 

Maailma on välillä nerokas, oivaltava, mutta oikeassa maailmassa on monenmoisia, joskus todella vinksahtaneita ihmisiä. Täysin sataprosenttisesti ei voi vain kohottaa olkiaan ja todeta että jotkut ihmiset ovat epäkelpoja. Meidän luomamme maailma on heistä sellaisia tehnyt.

Tapahtumahorisontissa

Yleensä kuvittelen tietäväni keskivertoa enemmän siitä mitä pääni sisällä tapahtuu. Lähinnä siksi että olen pyrkinyt analysoimaan tunteitani ja ajatuksiani sen sijaan että olisin lampaan lailla mennyt sen mukaan mitä minulta odotetaan tai mitä eri medioista meille myydään. Samalla myös yritän edes välillä haastaa itseäni ja toimintatapojani kyseenalaistamalla niitä ja etsimällä syitä sille miksi jokin on niin kuin se on.

Silti jotkut asiat vain omat jotain maagista kemiaa. Eilen esimerkiksi kotiin päin ruuhka-bussissa istuessa oli olo kuin mustan aukon laidalla. Kaikki siksi että siinä vieressä istui tuntematon naisihminen joka jollain käsittämättömällä tavalla oli äärimmäisen puoleensavetävä.

Ainoa ongelma tässä oli että en oikein ole varma miksi. Samalla kun yritin pidätellä itseäni paikoillani ja sydäntäni sen verran aisoissa ettei se iske rintakehästä ulos, pohdin miksi juuri tuo naisihminen sai aikaan niin vahvan tunnereaktion. Ehkä se oli punainen tukka, kaikinpuolin miellyttävä olemus, pieni hymyn vilahdus?

Kevät ja kesäkissat

Tai oikeastaan kai tämä jo rupeaa kesän alkua olemaan. Ylipäätänsä kuvittelen olevani fiksu ja hyväkäytöksinen ihminen, mutta tämä aika vuodesta saa ajatukset täysin hakoteille. Havahdun välillä siihen että tuijotan jotakuta ajatukset täysin jossain muualla kuin fiksulla ja hyväkäytöksiselle ihmiselle kuuluisi. Jutellessani viehättävän naisihmisen kanssa suustani saattaa tulla jotain muka-hauskaa ja muka-intellektuallia, mutta mielessäni pörrää mielihalu kertoa että oikeastaan haluaisin... jotain aivan muuta.

Olen elämässäni siinä vaiheessa etten kaipaa mitään parisuhdetta joka aiheuttaisi elämääni "its complicated" vaiheen, taas. Vaikka tiedänkin, että parisuhteeseen heittäytyessä siinä varmasti olisi mukavia puoliakin, en jaksaisi panostaa niidenlähes vääjäämättömään monimutkaisuuteen. Olisihan se mukavaa jos olisi muodikas enemmänkin friends with benefits -tyylinen suhde, mutta epäilen että loppupeleissä ne toimivat huonosti ja kun asiat menevät monimutkaisiksi, ne liian usein käyvät rumiksi.

Niinpä ajattelin sulkea verhot ja piiloutua maailmalta kunnes taudin oireet lievittävät ja olen varma siitä etten kuulu enää riskiryhmään. Projektiksi voisi vaikka koittaa katsoa Rotten Tomatosin top 100 movies of 2013 listasta kaksikymmentä ensimmäistä. Tai ainakin ne yhdeksän joita en ole vielä nähnyt...

Aikuisten lelut

Maailmassahan voittaa se jolla on parhaat lelut?

Muutama vuosi sitten oli uutinen kun joku osti virtuaalisen avaruusaseman ja maksoi siitä $330000 ihka-aitoa rahaa. Toisaalla joku latoi $16000 tiskiin ostaakseen bitti-miekan.

Hämmentyneenä mietin minne se mopo keuli omalla kohdalla kun tajusin viikon sisällä pistäneeni hieman samansuuntaiseen lähes $300, bitteihin.

Toisaalta, voinko nyt röyhennellä vihreillä arvoilla kun kulutin rahaa johonkin virtuaaliseen, enkä esimerkiksi indoneesialaisen lapsityöläisen kätösillä valmistettuun hömppään joka on tänne, toiselle puolelle maailmaa, kuljetettu ja josta voitot menevät jollekin möhömahaiselle jo valmiiksi liian rikkaalle mogulille?

Kärsin nyt epätietoisena henkilökohtaista kriisiä kun en tiedä pitäisikö facepalmata ja todeta "voi taivas, mitä sitä oikein tuli tehtyä", vai pitäisikö keittää kuppi chai-teetä ja myhistellää partaansa.

Euro mun viisua

Sanottakoon nyt alkuunsa että oma veikkaukseni meni selkeästi pieleen. Ennustinhan että Ukraina voitattaa euroviisut jos heillä on edes kelvollinen biisi. En nyt ala väittämään että tuo renkutus olisi ollut siedettävä, mutta eipä se tainnut juuri epäedukseenkaan eroittua muista kisan renkutuksista.

Nyt tekee vain mieli kommentoida jotain voittajasta. Positiivista lienee se että voittaja ei ratkennut koska euroviisuissa äänestys on suurelta osaalta poliittista toimintaa, varsinkin itäeuroopan maat tuppaavat äänestämään parhaita kavereitaan mahdollisimman paljon. Positiivista myös että eurooppalaiset nyt osoittivat hyväksyvänsä näinkin epäsovinnaiset ehdokkaat.

Mutta.

Menikö kaikki nyt kuitenkaan oikein? Uutisointia asiasta lukiessa onko tuosta parrakkaasta naisesta tullut nyt homouden ikoni? Jos olisin itse homo, en ehkä oikein pitäisi tästä. Varsinkaan kun kyseessä oli transvestiitti, eikä vain julkihomo artisti kuten vaikka oma Sillanpäämme.

Vai hetkinen, oliko edes sitä? Tarkemmin kun uutisia lukee, huomaa nopeasti että Wursti ei ole edes transvestiitti, vaan kyseessä on drag-artisti. En edes ole törmännyt toteamaan onko Thomas Neuwirth, mies tämän hahmon takana, hetero vai homoseksuaalinen. Eikä minua nyt oikeastaan paljoa tämä kiinnosta.

Mutta nyt siis drag-artistista tuli euroopan ikoni homoudelle? Ensimmäistä kertaa alan meittimään että suomen Tom of Finland -postimerkit ovat ehkä sittenkin hyvä asia ja hienosti ajoitettu koska ne ehkä pitävät ihmiset hereillä siitä, että homous ei ole vain yksioikoinen asia.

Sääli sinäänsä että tällaiset alakulttuurit muokkaavat ihmisten mielikuvaa homoudesta, sillä kyseessä on kuitenkin arkipäiväinen, ihan tavallisten ihmisten asia joka ei heistä tee yhtään sen enempää sirkus-friikkejä kuin heteroseksuaalisuuskaan.

Loppukevennys:

Suomen voittoavaimet vuodelle 2015:
Plan a) Tom of Finland -tyylinen edustaja joka on pukeutunut vain nahkatangoihin ja chapseihin, biisinä ihan mitä vain. Plan b) Kaksi komeaa miestä jotka heilauttavat heteronaisten(kin) viisarit kymppiin tai jopa yli laulamaan herkkää ballaadia - toisilleen.

Uskomuksista luopuminen

Toiset uskovat puuseppiin jotka elivät tuhansia vuosia sitten, toiset taas intiaanien kivitauluihin.

Koska olen miehinen mies, minun uskomuksiin kuuluu että Iltalehden Iltatyttö ennustaa kuinka hyvä viikko on tulossa. Mitä enemmän iltatyttö mielyttää silmää, sitä enemmän voi odottaa tulevalta viikolta. 

Turha virnistellä tai paheksua siellä! Tämä on ihan yhtä validi tapa ennustaa tulevaa kuin kivitaulut tai teelehdet! 

Olin melkein unohtanut yhden fetisheistäni joka on että vaaleat hiukset ja tummat kulmakarvat saavat aikaan alkukantaisen kurahduksen visuaalisen mielihyvän keskuksessa. 

Olenkin nyt järkyttynyt siitä kuinka rasittava tämäkin viikko on tähän asti ollut vaikka viikon iltatyttö, Nelli, saa aikaan jonkinlaista kummaa kihelmöintiä visuaalisen mielihyvän keskuksessa. 

Onko jossain kriisilinjaa jonnekka voi soittaa kohdatessaan vastoinkäymisiä perimmäisten uskomusten kanssa?

Jälkiaalto eilisistä uutisista

Uutisia läheltä ja kaukaa

Tänään on ollut raivostuttavaa lukea uutisia, toisaalla vakuutusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien voittoja ja samalla vähentävät työntekijöitä ja ehdottelevat palkattomia lomia. Samaan aikaan lentoyhtiöt jakavat lisäbonuksia johdolleen ja vaatii työntekijöiltä joustoa ja palkka-aleja.

Vähän kauempana Ukraina ja Venäjä ovat lipumassa sotaan jonka vaikutuksia maailman tilanteeseen voi vain kauhulla kuvitella.

Kaikki tämä kuitenkin kalpenee Nigerian menolle jossa satoja teinityttöjä on kaapattu aikeena myydä heidät.

Ahdistaa tämä maailman meno taas. Joku varmaan nyt toteaisi että uutisia ei pitäisi lukea, mutta tekisikö se maailmasta paremman paikan? Olisiko se jollain tavalla parempi että olisi vain autuaan tietämätön mitä maailmassa tapahtuu, varsinkin kun nämäkin asiat ovat sellaisia asioita joille itse ei voi mitään tehdä?

Ahdistaa, taas.